Palautumislaskuri

Saunalaskuri — mihin KIHD-tutkimuksen ryhmään osuisit

Kerro kuinka usein saunot, kuinka pitkään ja kuinka kuumassa. Sivu kertoo, mihin Kuopion kohorttitutkimuksen ryhmään sinut olisi laskettu — ei sitä, mitä sinun pitäisi tehdä. Ilmainen, välitön eikä vaadi rekisteröitymistä.

RYHMÄ KOHORTISSA
Neljä–seitsemän kertaa viikossa

Tämä on se ryhmä, johon tutkimus olisi sinut laskenut, ei arvosana. Ryhmät on nimetty käyntitiheytensä mukaan eikä minkään muun.

Kokonaisaika viikossa
80 min
Saunakerran pituus
Yli 19 minuuttia
Kohortin olosuhteisiin verrattuna
Kohortin kuvaaman 80–100 °C:n alueen sisällä

Se, mihin kohtaan harjoitusviikkoa löyly asettuu, on aito kysymys. Se, mitä se tekee kuolleisuusriskillesi, ei ole kysymys johon laskuri vastaa.

Mitä tämä laskuri oikeasti palauttaa

Ryhmän, ei pistemäärää. Se kertoo, mihin Kuopion sepelvaltimotautitutkimuksen käyntitiheysluokkaan tapasi olisi sinut sijoittanut, sekä sen, ylittävätkö saunakertasi saman kohortin raportoiman kestorajan ja onko saunasi lämpötila sitä, mitä kohortti kuvaa. Tässä ei ole tavoitetta, ei arvosanaa eikä suositusta, koska taustalla oleva näyttö ei kanna sellaista.

Kuopion tutkimus

Laukkanen työtovereineen julkaisi analyysin JAMA Internal Medicine -lehdessä vuonna 2015: 2 315 keski-ikäistä suomalaista miestä, joita seurattiin mediaaniltaan 20,7 vuotta. Löydös oli selvä annos-vaste-suhde. Yhteen viikoittaiseen saunakertaan verrattuna neljä–seitsemän kertaa viikossa oli yhteydessä huomattavasti matalampaan kokonais- ja sydän- ja verisuonikuolleisuuteen kahden vuosikymmenen aikana, ja käyntitiheysluokan sisällä yli yhdeksäntoista minuutin saunakerrat olivat yhteydessä matalampaan riskiin kuin lyhyemmät. Saman kohortin myöhemmät työt raportoivat samankaltaiset gradientit dementialle ja hengityselinsairauksille.

Miksi tämä ei ole ohje

Tutkimus on havainnoiva, joten nuoli voi osoittaa kumpaan suuntaan tahansa — ja tässä se uskottavasti osoittaakin. Seitsemän saunakertaa viikossa edellyttää, että on tarpeeksi terve käydäkseen saunassa seitsemästi viikossa, mikä tekee käyntitiheydestä yhtä lailla terveyden merkin kuin sen syyn. Sekoittava tekijä on vakava eikä teoreettinen. On myös syytä olla selvä siitä, keitä tutkittiin: jokainen osallistuja oli keski-ikäinen suomalainen mies maassa, jossa saunominen on lähes kaikkien tapa, joten vertailuryhmä ei ole ”tavalliset ihmiset” vaan ”suomalaiset, jotka tuskin koskaan saunovat” — epätavallinen ryhmä, syistä jotka voivat itsessään merkitä.

80–100 °C, vai jotain aivan muuta

Kohortin kuvaama suomalainen sauna on 80–100 asteinen. Tämä sivu tarkistaa lämpötilasi tuota aluetta vasten ja sanoo, kun olet sen ulkopuolella, koska vaihtoehtona olisi kohdella vaieten infrapunakaappia, höyryhuonetta tai haaleaa kotikäyttöistä laitetta sinä, mitä tutkittiin. Nekin saattavat hyvinkin tehdä jotain. Ne eivät olleet se, mitä Kuopiossa havainnoitiin.

Mihin laskuri pysähtyy

Se pysähtyy ryhmään. Se ei anna sinulle lukua rikottavaksi, koska tutkimus raportoi ryhmiä eikä optimia, eikä löylyn kasaaminen siksi että pylväs nousi kuvaajassa ole sitä, mitä aineisto sanoo. Syöttörajat heijastavat samaa varovaisuutta toisessa päässä: tunti on pisin saunakerta, jonka tämä sivu ottaa vastaan, sillä perusteella että yli tunti kuumassa huoneessa ei ole protokolla vaan vaara.